Nousu kohti pilviä

Heipähei taas kaikki, joka tämän blogin raunioihin on jotenkin tiensä löytänyt. Tää postaus tavallaan näiden viiden nukkeiluvuoden juhlistamista. Ja samalla vähän infoa blogin tulevaisuudesta. Mukaan olen myös ripotellut kuvia Meistä, kun ulkona on niin kaunis ilma ja kevät alkaa löytää tännekin jumalan selän taakse.

Sain ensimmäisen nukkeni, Arietan, tasan viisi vuotta sitten. Aika outoa, etten juuri ole nukkeillut tähän viiteen vuoteen, mutta yhtäkkiä valaistuin ja kiinnostuin nukkeilusta taas. Täydellä innolla. Tarkoitan täydellä jo ylitsekiehuvaa intoa ja inspiraatiota, joka vain kuplii ja antaa uusia ideoita kuin kuplia koko ajan.

Ideoita olen saanut enemmän kuin koskaan ennen. Olen suunnitellut jo yhden kuvatarinan juonen alusta loppuun, enkä malta odottaa sitä päivää, kun pääsisin aloittamaan sen. Siihen on kuitenkin vielä aikaa, sillä jokainen nukkeni pitäisi olla valmis tai edes jollain tavalla raiteillaan ennen sitä. Tän vuoden suunnitelmia mulla itselleni onkin, että saisin jokaisen nuken kuntoon. Sitten voisin ostaa uusia, ja tehdä ne mahdollisimman nopeasti valmiiksi ja niin edelleen.

Mä yritän postata ainakin nyt ensialkuun ainakin kerran kuukaudessa. Tosin jos se ei täyty, älkää tuomitko. Mä pysyn motivoituneena parhaiten silloin, kun saan tehdä asiat omalla ajallaan.

Mä en malta odottaa, et mä pääsen kehittymään nukkejen valokuvauksessa. Mä en malta odottaa, että mä pääsen jakamaan mun suunnitellun kuvatarinan teidän kanssanne.

En tiedä, kuinka paljon mulla on loppujen lopuksi aikaa nukeille. Mulla alkaa lukio tänä syksynä, mut tiedän monia lukiossa olevia nukkeilijoita, jotka postaavat säännöllisesti. Mun pitää opetella ajan suunnittelutaito, jotta saan riittävästi aikaa nukeilleni.

Mä en oikeen tiedä, mitä sanoa. Haluan kiittää niitä ihmisiä, jotka on seurannut mua tähän asti nukkeilussa ja antanut vinkkejä. Tästä alkaa uusi nousu ja uusi aikakausi.

Kiitos näistä viidestä nukkeiluvuodesta, toivottavasti saadaan siihen vielä monta vuotta lisää!